olen elossa part 2

oon jo vähän pakkaillut kaikkea hirmu tarpeellista. 

Alkukesästä kaavailin vielä osallistumista Camp NaNoWriMoon elokuussa, mutta nääh, en minä taida joutaa. On liikaa kaikkea, ja lyhyitten juttujen kirjoittaminen houkuttelee tällä hetkellä enemmän kuin minkään pitkän kanssa tappeleminen. Olen tosin ehtinyt jatkaa joitain ikuisuusprojekteja, kuten Tulvaa. Näillä näkymin siitä ei tule kovin pitkää kokonaisuutta, ehkä vähän päälle kaksikymmentä liuskaa korkeintaan. Kyseessä on silti minun tekstikseni sen verran harvinaisen eheä kokonaisuus (jos saan itse sanoa), ettei pituudella ole niin väliä.

Tajusin muuten, etten ole lukenut heinäkuussa yhtään kirjaa. Jotenkin järkyttävää. Olen kyllä kantanut kirjastosta opuksia tasaiseen tahtiin, mutta jättänyt kaikki pelkän selailun asteelle. Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö on näistä yksi. Kieli on vähän hämmentävää mutta mielenkiintoista yhtäkaikki, joskin minusta tuntuu, että kirjan loppuun lukemista edesauttaisi jos se olisi edes hitusen lyhyempi. Noin muuten, syksyn kirjauutuuksia odotellessa.

Viime aikoina olen muuten ollut totaalisissa Doctor Who-fiiliksissä ja tämä kappale on ihan liian hieno (niin, ja David Tennantin naama). Ei mulla muuta.