piparmintturadiossa jo kesä

just another ghost

Ajattelin yrittää kirjoittaa merkinnän tässä biologiantutkielman tekemisen ohessa (se on susista, muuten. Kyllä, minulla on tämä oma susijuttuni). Minulla ei ole mitään hirveän mielenkiintoista kerrottavaa, olen lähinnä keskittynyt olemaan kiireinen mutta silti kaikkea muuta kuin tehokas. Olen joutunut kirjoittamaan esseitä toisensa perään yyämäs, näitä samoja ongelmia kuin kaikilla muillakin tähän aikaan vuodesta. Tahtoisin jo lomalle, pois pois kaikesta tästä.

En ole kirjoittanut mitään omaa. En ole lukenut kirjoja - työpöydällä kyllä odottaisi kaksi, mutten vain saa aikaiseksi tarttua kumpaankaan. Toinen niistä on joskus aiemmin mainitsemani Langennut enkeli. Olen jotenkin saanut tapeltua ensimmäisen luvun läpi, reaktioni on yh. En ole lukenut niin pitkälle että minulla olisi sen kummempaa oikeutta haukkua se lyttyyn, mutta eivät tuollaiset enää tunnu pahemmin allekirjoittaneeseen vetoavan. Ehkä vielä yritän jatkaa eteenpäin, ehkä en. Sen sijasta pitäisi kai viimein lainata Diana W. Jonesin Noidan veli, näin siitä viime yönä untakin...

Minulla oli tässä vasta synttärit. Sain lahjaksi muun muassa mustikkahuulirasvaa sekä valokuva-albumin. Ajattelin ihan tosissani yrittää kerätä siihen vanhoja kuvia ja uusiakin, kartuttaa muistojeni määrää. Vanhojen kuvien katsominen ei vain aina ole niin kauniin nostalgista kuin sitä kuvittelisi. Viimeksi kuin tein niin, heräsi lähinnä vain alakuloinen vollotusolo. 

Huomenna olisi aika esitellä Totta luokkalaisilleni. Vähän hermostuttaa, yritin kirjoittaa tuossa vasta muistiinpanoja mutta minulla on siitä yksinkertaisesti liikaa sanottavaa, liian paljon kohtia jotka haluaisin esitellä - loppujen lopuksi muiden pitäisi kaiketi lukea koko kirja ennen kuin olisin varma että he ymmärtäisivät sen minkä haluan heidän ymmärtävän.

Tänään on soinut Kate Walsh ja kiitos uudelle lukijalle (pistäisin tähän sellaisen hienon tumman sydämen mutten edelleenkään tiedä miten se tehdään).