jokin on muuttumassa

we don't light fireworks in this house

Kuuntelen paraikaa Stellan uutta levyä (täysin uus outo avaruus se on mahtava muuten) ja haluaisin kirjoittaa jotain kaunista sekä rönsyilevää, tunkea lauseisiin niin paljon tunteita kuin vain ikinä kykenen välittämättä tekotaiteellisuuksista. Tänään on ollut ihan hyvä päivä, siis. Aamulla kävelin kaupungilla yksin (toim. huom, minä olen pienen kylän tyttö metsänreunasta henkeen ja vereen, tuollaiseen on ollut mahdollisuus vasta viime aikoina) ja tuijottelin kuvajaistani Seppälän pukukopin peilistä niin pitkään että myyjät katselivat minua jälkeenpäin vähän epäluuloisesti (luulivat varmaan että olin sujauttanut jotain kassiini).

Katsoin ystäväni kanssa perjantaina Käskyn, se on se suuresti hehkutettu suomalainen elokuva vapaussodasta. Paikoitellen hieno, pääosanäyttelijöiden ansiota lähinnä (..samuli vauramo), mutta muutoin makuuni kertakaikkisen liian täynnä toivottomuutta ja perinteistä suomalaista melankoliaa (minä tahdon elokuvilta todellisuudenpakoa ja karkkivärejä). Joka tapauksessa, minulla on juuri Suomen historian kurssi menossa, ja mietin siinä että voisi olla hauskaa kokeilla joskus kirjoittaa tarina jonka miljöö sijoittuu aikaan silloin joskus kauan sitten. Siinä olisi mahdollisuus oppiakin jotain - minä olen kamalan huono vuosiluvuissa ja vastaavassa, en osaa hahmottaa menneisyyttä enkä siihen liittyviä aikajanoja. Saa nähdä (tällä hetkellä tuntuu että antaisin sen tarinan nimeksi Keskipäivän demoni, en tosin tiedä käytettiinkö niihin aikoihin edes sanaa demoni vai olisiko piru osuvampi). 

Luen tällä hetkellä kirjaa jossa on hyvin Nälkäpelimäisiä piirteitä, se taitaa olla nouseva trendi nyt. On tulevaisuuden yhteiskunta, joka ei olekaan niin hyvä kuin miltä näyttää, tämän tajuava rohkea tyttö - sekä kaksi komeaa poikaa ja epävarmuus siitä kumpaa tulisi rakastaa. Trilogia, mainitsinko myös sen? Nojaa. Se on silti ihan hyvä kirja, kirjoitan siitä tarkemmin sitten kun olen lukenut loppuun (langenneesta enkelistä kertova tekele taisi jäädä lopullisesti kesken. En vain kykene lukemaan eteenpäin).

 kesän heinä on hiljaa hetken/taivas pilviä kerää