Näin aamyöllä unta metsässä juoksevista susista jotka olivat oikeasti ihmisiä. Se oli niitä sellaisia kauniita unia joita tahtoo miettiä vielä herättyäänkin (alitajuntani olikin sen velkaa, sillä edeltävänä yönä minua piinasi kertakaikkisen karmea painajainen).
Oli tyttö jota kutsuttiin Mustikaksi sekä poika, jolla oli päällään bändipaita ja nenässä lävistys. Niinpä niin, alitajuntani ei ole kaikista omaperäisin mutta tahdon silti tietää heistä lisää, senkin uhalla että kaikenmaailman väristykset on jo keksitty. Kirjoitin siis kohtauksen sudesta metsässä, plus kohtauksen kyseisestä sudesta jälleen ihmisenä...
(ketkä kaikki aikovat muuten nanoilla tänä vuona? Minä haluaisin kovasti, mutta olen niin kovin aikaansaamaton että epäilen onnistumistani suuresti... )
Minä nanoilen :) Edessä on sitten jo neljäs nano ja odotan kovasti! Tule ihmeessä mukaan, vaikka sitten pienemmällä tavoitteella jos tuntuu, että 50 000 sanaa on liikaa. Voin luvata että käyn kannustamassa ja patistamassa, jos rupeat saamattomaksi ;)
VastaaPoista