otin tietoisen riskin

Lukko antoi minulle tämmöisen, eli nyt pitäisi kaiketi kirjoittaa seitsemän faktaa itsestään... mutta koska tämä ainakin yrittää olla kirjoitusblogi, faktani liittyvät kaikki ainakin etäisesti kyseiseen aiheeseen. Mitään suuria salaisuuksia yksikään ei ole, ja minut tunteville nämä ovat varmasti kaikki tuttuja, mutta koska toivon/oletan, että tätä blogia lukee joku tuntemattomampikin, niin... 

1.Pisin koskaan kirjoittamani tarina on 54 564 sanaa ja 110 liuskaa pitkä. Määrä ei tosin millään muotoa korvaa laatua, mutta väittäisin silti että olen kyseistä tarinaa kirjoittaessani ollut kaikista onnellisimmillani (koska silloin ei ollut olemassa ongelmaa liiallinen itsekritiikki, minkä vuoksi kirjoittaminen oli äärimmäisen vaivatonta ja helppoa ja rakastin sitä mitä tein). Tuo kaikki tapahtui kahdeksannella luokalla. Kuvaavaa on, että lukion aikana pisin kirjoittamani yhtäjaksoinen teksti on yhteensä  17 liuskaa pitkä (koska ongelmana on edellä mainittu liiallinen itsekritiikki). Laatu ei korvaa määrää.

2. Seitsemännellä luokalla olin sataprosenttisen varma, että fantasia on ainoa genre jota ikinä kykenen kirjoittamaan (jos joitain novelleja ei lasketa). Kahdeksannelle löysin sitten sellaisen kultaisen keskitien, jolla tasapainoilen edelleen... Siitä huolimatta salainen haaveeni on, että kirjoitan jotain omaperäistä fantasiahienoutta vielä joku päivä (tosin en ole kovin hyvä keksimään omaperäisiä fantasiahienouksia, joten haaveeksi se myös saattaa jäädä). 

3.(apua tajusin etten keksi enempää) Minulla on tällä hetkellä, hmm, kolme tarinaa, joita olen suunnitellut jo pitkään, mutta joita en ole käytännössä kirjoittanut vielä paria lausetta lukuunottamatta lainkaan, koska a) olen varma etten ole suunnitellut tarpeeksi ja, b) pelkään että sitten kun yritän kirjoittaa, en saakaan kokonaisuutta toimimaan yhtään ja menetän inspiksen ja puuh. Merimieli on noista yksi. Sen suhteen varsinkin olen hyvin epävarma, tuntuu etten osaa sitten kumminkaan kannatella kaikkia niitä psykologisia elementtejä tarpeeksi vakuuttavasti (tai jotain, sain sen kuulostamaan hienommalta kuin mitä onkaan).

... en nyt keksi enempää. Sovitaan vaikka että kerron loput sitten myöhemmin.
Muuten, tuosta aiemmasta merkinnästä unohtui suositeltavien kirjojen joukosta Nancy. Se on hieno.