tunnistan sinut maailman muista ääristä

You were my conscience, so solid, now you're like water

 Heippa. Olen minä vielä elossa ja olemassa, kiitos kysymystä. Kävin kaksi viikkoa muualla, lämpimässä, katselin iltaisin parvekkeelta merelle ja kirjoitin käsin kaikenlaista rumanvihreään mutta halpaan kierrevihkooni. Maisemanvaihdos teki hyvää, nyt olen melkein kuin uusi, melkein, valmistautunut tähän kesään joka toivon mukaan on luova. Tai ei toivon mukaan, minä teen siitä luovan.

Kirjoitin siellä muualla unitarinaani josta kerroin merkintä pari sitten, aika omituista että oikeasti sain sen suhteen jotain aikaiseksi. On aika sääli, että se on niin omaperätön ja vailla suunnitelmia, sillä kirjoittaminen on melkoisen hauskaa. En edisty mitenkään hirveän nopeasti, mutta nyt olen saanut aikaan kymmenen kierrevihko-liuskaa suttuisella ja suurella käsialallani, kaiketi jatkan tulevaisuudessakin käsin kirjoittamalla ja sitten joskus kirjoitan sen puhtaaksi koneella, lisäillen erinäisiä juttuja.

Harhaillessani tänä aamuna univajeisena Helsinki-Vantaan lentokentällä päähän alkoi vähän kuin itsestään ilmestyä lauseita jostain toisesta tarinasta, ajattelin ensin etten tartu siihen koska en kumminkaan saisi valmiiksi, mutta lauseita tuli aina vain lisää joten lopulta annoin periksi ja kaivoin rumanvihreän kierrevihkon esiin.  Darum, silloin kirjoittaminen oli aika kivaa.

Teen tässä lähiaikoina (toivon mukaan) pari muuta merkintää joissa puhun tarkemmin unitarinasta (eri asia onko siinä oikeasti mitään puhuttavaa) ja lukemistani kirjoista (muun muassa harlekiinien opettavaisuudesta, peljätkää). Ja sellaista. Tällä hetkellä haluaisin kovasti mökille, saa nähdä pääsenkö... (kuva on muuten omani)