monologi prinsessoista ja muusta

tahtoo kirjoittaa tanssiaisista!

Kyllästyin hetkeksi talvenkuulaaseen rakkaustarinaani ja päätin, että on aika kirjoittaa jotain muuta. Eksyin torstaina lukemaan netissä oikein jännittävää englanninkielistä fantasiaoriginaalia ja sain loistoidean - hei, tämäkin tahtoo kirjoittaa fantasiaa kanssa! Keskiaikaiseen miljööseen sijoittuvaa ennen kaikkea. Sain siis äkkisysäyksen ryhtyä suunnittelemaan uudelleen erästä vuosia vanhaa ideaa, jonka pääkokonaisuuden kehittelin kasaan übernopeasti eikä siitä sitten mitään tullut. Mutta nyt, nyt, ketun mieli kaihoaa kirjoittamaan kliseitä ilkeistä prinsessoista ja näiden henkivartijoista ja vahvoista naispäähenkilöistä ja muuta tällaista jännittävää. 

Mutta hitto kun se on vaikeaa! Minä en ole kuuluisa siitä, että suunnittelen tarinani huolellisesti etukäteen ennen kirjoittamista, mikä on tässä tapauksessa vähän ongelma. Koeta siinä nyt kirjoittaa, kun koko ajan tulee vastaan kertakaikkisen mahdottomia kysymyksiä: mikä tämän kuningaskunnan nimi ensinnäkin on? Missä se sijaitsee? Täh? Hahmojen motiivitkin ovat vielä kertakaikkisen epäselviä, etenkin kaikki naispäähenkilöön liittyvää. Kun yritänkin miettiä mitään häneen liittyvää, saan päänsäryn (kaikesta huolimatta prologi on melkein valmis).

No, eteenpäin sanoi mummo lumessa. Viime aikoina olen kirjoittanut liikaa samasta aiheesta, ei ole tullut vaihtelua. En tiedä kuinka pitkälle intoni riittää, mutta saanpa kokeilla jotain uutta pitkästä aikaa ja harjoitella. Esmes dialogia. Ja kaikkitietävän kertojan käyttöä. Ja sitä, että kerronta päihittää kielen sata nolla. Nyt siis kuuntelen tätä kappaletta nonstoppina ja koetan aivoriiheillä parhaani mukaan.