"Minulla on tässä maailmassa ollut yksi ainoa oikea tunne, ja se on rakkaus, en minä enempää kestä. En tiedä, mitä surulle tehdään."
Harrastan kamalaa epäjohdonmukaisuutta ja palaan vielä kerran
Kätilöön, vaikka siitä tulikin puhuttua jo aiemmin (mutku haluan siteerata!). Itkin joka tapauksessa lopulle kertakaikkisen palasiksi murenneina oikein kahteen eri otteeseen ja taisin tykästyä ensimmäistä kertaa elämässäni saksan kieleen (
"was?"). Nyt kyseisestä teoksesta pitäisi koettaa väsätä kasaan jonkinnäköinen arvostelu/esitelmä äidinkielenkurssia varten, muttei oikein huvittaisi.
Kätilö on sellaisia kirjoja, joista minä en osaa kertoa ilman kamalaa teatraalisuutta.
Sitten aiheesta kolmanteen. Fantasiahömppä on ottanut jonkin verran edistyäkseen. Luetutin sitä peräti veljelläni, mitä ei tarinoitteni suhteen ole tainnut tapahtua viiteen vuoteen (tuo jos mikä kertoo omalta osaltaan tekstin omistamasta sävystä). Sain joitain ihan hyviä vinkkejä; erään tärkeän sodan nimi esimerkiksi kuulosti siltä "kuin oravat heittelisivät toisiaan kävyillä ja tammenterhoilla".
Noin yleensä ottaen, pitäisi kai raahautua tässä joku päivä kirjastoon
ryöstösaalistamaan etsimään inspiraatiota alan kirjallisuudesta. Tai jotain.
Teki vain mieli tulla sanomaan hei. Siis: HEI. :) Toivottavasti sinulle kuuluu hyvää.
VastaaPoistaOlet oikea kirjallisuusinspiraatio minulle, jolla ei nykyään ole oikein aikaa kirjoille tai kirjoittamiselle ylipäätänsä. Kiitos.
Hei sinullekin. : ) Minulle kuuluu tosiaan ihan hyvää, ainakin nyt kun kirjoituskammo niin tarinoiden kuin bloginkin osalta tuntuu väistyneen ja sen myötä elämä on aika mielekestä. Tosi ikävää, ettei me olla pitkään aikaan juteltu kunnolla, ja anteeksi että oma yhteydenottoni on ollut niin minimaalista.
VastaaPoistaMinusta on hienoa, jos joku kokee nämä höpötykseni tuolla tavoin, inspiraationa nimenomaan. Joten, kiitos vain itsellesi kommentista. : ) (ei minullakaan periaatteessa olisi aikaa, mutta tunnetusti en ole kovin hyvä priorisoimaan, eh...)