keskiviikko 1. helmikuuta 2012

helmikuu.

tämän kuvan rajaus on jotain erittäin taiteellista ja romukoneen romu ulkomuoto retroa. ettäs tiedätte
  • voisiko joku selittää minulle sen psykologisen tekijän, joka aina koeviikon/yo-kokeiden aikaan tekee allekirjoittaneen niin mahdottoman inspiroituneeksi. muulloin ei kyllä voi kirjoittaa sitten mitään, mutta auta armias kun on kiire, silloin pukkaa ideaa miljoonaan ficciin (niinpä, minuakin järkyttää) ja novelliin ja the projektiin ja kaikkeen. HÖH.
  • Kauimpana kuolemasta on järkyttävän hieno kirja. Pidin myös Puhdistuksesta, mikä ei yllättänyt niin hirveästi, minusta Oksasen kieli on erittäin hienoa (vaikka tykkään Kätilöstä syystä tai toisesta enemmän).
  • Melkein hävettää myöntää, mutta olen ihan obsessoitunut Lana Del Reyn albumiin. Nimikappale Born to die on tylsähkö, mutta muuten tykkään melkein kaikista kappaleista.
  • Kirjoitin tänään viisi tuntia äidinkielen preliä (esseekoe), joten olen nyt vähän kuollut. Aiheena kenet romaanihenkilön tahtoisin tavata ja miksi. Kerroinpa siis Elämäni seinäruusun päähenkilöstä, otsikkona Kirje Charlielta. Pidän tuosta otsikosta, mistään muusta sitten oikein en. 

3 kommenttia:

  1. Minä diagnosoin tuon inspiraatioon johtavan psykologisen tekijän joskus opiskeluaikoinani. Väittäisin, että ilmi johtuu siitä, että kun koeviikolla tms. käyttää aivojaan, ne ovat väistämättä virittyneemmässä tilassa ottamaan vastaan myös luovia ärsykkeitä ;)

    Tjaa... vai johtuisikohan vain siitä, että pakottavan työn edessä AINA keksii jotakin kivempaa? Mene ja tiedä.

    VastaaPoista
  2. Monet mun kaverit on just valitellu samaa, että ne inspiroituu just koeviikoilla. Ittelläni ei oo tossasta niin paljon, koska just haluisin saada hyvän inspiraationtunteen kun en kuitenkaan kokoaikaa lue kokeeseen... Ehkä inspiraatio tulee vaan, jos sitä ei halua??? Ois se kyllä aika ilkeää:(

    VastaaPoista
  3. Ahmu: Tuo teoriasi kuulostaa oikein järkeenkäyvältä! Omalla kohdallani vain tuo alempi vaihtoehto on ehkä realistisempi, tämä aivojenkäyttö kun ei ole aivan niin priimusta ollut viime aikoina (ja no, lusmu mikä lusmu).

    Yas: Lohdullista kuulla, etten ole ainoa. : D Se on kyllä totta, että toisinaan inspiraatio tuntuu tulevan vain ja ainoastaan silloin, kun sitä ei millään kaipaa.

    VastaaPoista