kummallista aikaa sydäntalvella (prinsessamonologin jatko-osa)

i'm only human, I've got a skeleton in me

 Jotain laatua tähänkin blogiin! Pyysin lahjoin parhaan ystäväni taiteilemaan minulle fantasiatarinamössöni päähenkilön, ja tällaisen hienouden hän minulle sitten loihti. Skanneri ei aivan täydellisesti pysynyt alkuperäisissä väreissä - hiusten sävy esmes on oikeasti vähän haaleampi, mutta se ei sitä tosiasiaa poista, että hahmoni on tässä juuri sellaisena kuin pitääkin.

Hänen persoonansa on muuttunut  aika radikaalisti siitä, kun ensimmäistä kertaa rupesin miettimään tarinan alkuasetelmaa muutama vuosi sitten. Silloin hän oli vielä pahasuinen, ärhäkkä ja kaiken puolin hyvin yksioikoinen hahmo, eikä näinollen lainkaan minulle tyypillinen. Sittemmin tajusin, ettei hänen menneisyydellään yksinkertaisesti kehitytä sellaiseksi henkilöksi, joten hänestä tuli hiljainen ja vakava, mutta silti vahva, taistelija ennen kaikkea. Halusin hänestä sotilaan, ja siinä päätöksessä olen pysynyt vaikka olen sen vuoksi koko ajan ongelmissa sellaisen pikkuvian kuin epäloogisuuden kanssa.

Asiasta viidenteen, 40 lukijaa! Ihmetelkäämme kaikki yhdessä, kuinka hitsissä se on mahdollista. Olen kovin kiitollinen kaikille niille, jotka jaksavat vierailla ja kommentoida ja silleen.