kirjoja sadepäivälle

Kuten kuvasta näkyy, kävin pitkästä aikaa kirjastossa hakemassa sadepäivän ratoksi lukemista. Gisellen kuolema oli jälleen kerran lainassa, samoin Norwegian Wood, mutta kyllä minä silti kaikkea mielenkiintoista löysin. Pääsen esmes viimein lukemaan uutta suomalaista fantasiaa Mifongin perinnön muodossa. Parin ensimmäisen luvun perusteella uskallan sanoa jo sen, että Meresmaa on luonut ainakin itseäni kiinnostavan fantasiamiljöön. En myöskään voi olla vaikertamatta päänsisäisesti verratessani sitä varjoon ja huomatessani kaikki omat puutteeni. Ääh.

Sitten on Anja Snellmanin tuore Ivana B. En ole oikein aikaisemmin osannut innostua hänen kirjoistaan, ja Ivanakin tarttui mukaan ihan puhtaasti aiheensa ansiosta - kuten kansilehti kertoo; ""Keski-ikäisen kirjailijan maailmaan on tullut riivaaja, jota hän ei enää omin voimin kykene karkottamaan. Hän saa piinaavia kirjeitä ja viestejä Ivana B:ltä, nuorelta julkkistyrkyltä ja wannabe-kirjailijalta, joka julistaa blogissaan kolmen M:n autuutta: tärkeintä ovat media, markkinat, mielikuvat." Kovin ajankohtaista siis, suoranaista kettuilua tietyille tahoille.

Uma Karman Kaiken se kestää on monella tapaa mielenkiintoinen tapaus. Ensinnäkin se on loistava esimerkki omakustanteesta, joka on kerännyt hyvin sekä lukijoita että tunnettuvuutta, saavuttaen jonkinlaisen kulttimaineen. Toisekseen, se on varsin hieno kuvaus kahden teinipojan välisestä rakkaudesta - aihe, johon en muista törmänneeni kotimaisissa nuortenkirjoissa, hmm, olisinko ollenkaan? Itse asiassa nyt ei tule mieleen edes yhtään käännöskirjaa. Joka tapauksessa, Karma käsittelee rakkaustarinaa mukavasti alleviivaamatta, ja päähenkilöt ovat erittäin sympaattisia.

Ja lukeminenhan toki aiheuttaa taas sitä, että kaikki inspiroi.