Kävin eilen pääsykokeissa, suomen kielen. Ei mennyt erityisen hohdokkaasti; ylipistolle piti ehtiä yhdeksäksi, joten heräsin puoli kuudelta. Ennen kokeen alkua siis vain huojuin puolikuolleena aulassa muiden mukana, yrittäen parhaani mukaan olla a) pyörtymättä, ja b) näyttämättä maalaistollolta joka tulee asukasmäärältään miinuksella olevasta pikkukylästä. Ei siinä paljon pääsykoekirjoja enää selailtu.
Näiden loistavien lähtökohtien kera istuin tekemään koetta, joka meni yksiselitteisen huonosti. Esseen räpiköin jotakuinkin läpi, mutta ne kielioppikysymykset… nyt olen varma siitä, ettei minulla ole syksyllä paljon asiaa suomen kieltä opiskelemaan. Pettymys, mutta ei musertava sellainen. Nyt tiedän, millainen kokonaisuus on edessä, joten ensi vuonna uusi yritys jossa en tee tämänkertaisia virheitä (eli silloin tulen lukemaan hirrmuisen paljon enemmän ja kasvatan pääsykoepäivään mennessä rautaisen itseluottamuksen).
Sellaista siis. Pitkästä aikaa sellainen olo, että haluan vain lukea kirjoja koko ajan. Kahmin kaikenlaista hömppää mukaani välittämättä teosten mahdollisesta merkittävyydestä tälle maailmalle - kunhan minä vain viihdyn, se on pääasia.
Itse suosittelen lämpimästi välivuoden pitämistä. Kyllä sinne yliopistoon kerkeää :)
VastaaPoistaJostakin syystä en ole kunnolla edes harkinnut välivuoden pitämistä - jonnekin kouluun olisi ensi vuonna tarkoitus päästä. Ei sillä, kyllä välivuosi omalla tavallaan hyvältä kuulostaa, minä tuskin vain saisin siitä niin paljon irti kuin voisin.
PoistaYritä olla välittämättä, jos et pääse ekalla kerralla. Suurin osa jengistä ei pääse. Minä luulen, etten pääse itsekään. Koe meni hyvin, mutta toisaalta myös mokasin aika pahasti pari kertaa. Ainakin nyt olemme käyneet katsomassa, millaista on pyrkiä yliopistoon.
VastaaPoistaÄläs nyt, jos koe kerta meni hyvin, kaikki on mahdollista! : ) Toivottavasti nuo mokasi eivät niin ratkaisevia olleet. Itse olen oikeastaan jo asennoitunut siihen, etteivät minun tietoni ja taitoni tällä kertaa riittäneet, mutta ei se mitään. Nyt sentään tiedän, kuten sanoit, millaista yliopistoon pyrkiminen on. Oma kokemus jo sinänsä.
PoistaTuo on oikea asenne, ei yksistä pääsykokeista kannata itselleen murhetta ottaa! Sinulla on vielä koko elämä edessäsi, yliopiston penkkejä ehtii kuluttamaan myös vuoden päästä.
VastaaPoistaJuu, tulin siihen lopputulokseen, että masennan itseäni vain ihan tarpeettomasti, jos alan nyt angstata noista pääsykokeista - en vain yksinkertaisesti lukenut tarpeeksi ja lähdin huonon itseluottamuksen kanssa liikkeelle, ihmekös tuo jos menee penkin alle. Ensi kerralla tiedän, mitä tehdä toisin. Kuten sanoit, ehdin sinne myöhemminkin. : )
PoistaMinäkin ajattelin aikoinani suomen kieltä. Selasin vanhoja pääsykokeita ja vaikuttivat kamalan vaikeilta. Sitten löysin kirjallisuuden, hain ja pääsin lukemaan sitä. Nappasin suomen kielen sivuaineeksi. Sitä olisi voinut lukea pääaineen verrankin (ja haluetssa olisi voinut vaihtaa pääainetta).
VastaaPoistaAvoimen yliopiston tarjonnasta voit ottaa suomen kielen opinnot ilman pääsykoettakin, auttaa mahdolliseen seuraavaan hakuun ja niillä voi korvata sitten myöhemmin kursseja. Tässä linkki:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/opetusoppiaineittain#
Pidin välivuoden minäkin aikoinani, kun tärkeä matka osui pääsykokeiden kanssa päällekkäin. Tein sen vuoden pätkätöitä ja keskityin pääsykokeisiin. Se oli hyvä vuosi, yksi parhaista elämässäni.
Kesäpäiviä sinne, kaikkea valoisaa!
Minäkin mietin tuota kirjallisuutta, mutta tulin jossakin vaiheessa siihen tulokseen, että mahdollisuuteni olisivat sen suhteen vieläkin hatarampia kuin suomen kielen tapauksessa. Mikäli olisin päässyt suomen kieltä lukemaan, olisin kyllä kirjallisuuden ottanut mahdollisuuksien mukaan sivuaineeksi....
PoistaKiitoksia hirmuisesti tuosta linkistä! En ole tuota avointa yliopistoa ottanut tulevaisuudensuunnitelmissani ollenkaan huomioon, joten nyt pitääkin perehtyä asiaan! : )
Voi, kiitos samoin sinulle! Ja kiitos todella paljon kommentistasi.