tuli ja myrkkykatko

"Onko minun pakko tappaa lohikäärmeitä?" herra Lynn kysyi aika anovalla äänellä, kun he tulivat talon luo.

"On", Polly  sanoi. "Kun me nyt olemme sellaisia sankareita."

"Mutta lohikäärmeet tuntuvat yleensä aika kiintoisilta persoonallisuuksilta - sitä paitsi niillä on varmaan hyvät syyt käytökseensä, jos ne vain tajuaisi", herra Lynn protestoi. "Ja useimmille lohikäärmeentappajille, joista minä olen kuullut, on käynyt lopuksi kalpaten."

"Pelkuri", Polly sanoi. "Pyhälle Yrjölle ei ainakaan käynyt kalpaten minun kirjassani."

"Minä olen kaukana Pyhästä Yrjöstä", sanoi herra Lynn. "Hänellä ei ollut silmälaseja."
(Tuli ja myrkkykatko - Diana W. Jones)

Niin.  Minulla ei ole muuta asiaa kuin se, että Diana W. Jonesin Tuli ja myrkkykatko on edelleen hienoin kirja jonka tiedän. Sellainen, jota on pakko lukea joka välissä, aamulla ennen töihin menoa ja ruokatunnilla ja koko iltapäivä ja ilta. Niin, että kirjan loputtua ei hetkeen oikein tiedä, mitä elämällään seuraavaksi tekisi. Se on vain niin, niin hieno. 

...suostuisikohan kirjasto myymään tuon oman kappaleensa minulle, jos pyytäisin kauniisti? Se alkaa olla jo aika risa, sivuja lähtee irti sieltä täältä, ja minä olen suurella todennäköisyydellä ainoa joka sitä edes lainaa. Kohtelisin sitä suurella rakkaudella ja  näin.